Keravan Yhteiskoulu 100
Timo Torikka 1969–1977
"Oot sä joku julkkis?"
”Kuka sä oot?” Talvisota-elokuvasta tuttu näyttelijä palasi oman koulunsa pihaan ja lapset alkoivat googlata, onko tulija joku julkkis. Näyttelijä Timo Torikka kävi Keravan yhteiskoulua kuohuvalla 1970-luvulla: koulussa politikoitiin ja rockabilly-kulttuurin tulo sotki pakkaa.
KOULULAISET piirittävät nopeasti näyttelijä Timo Torikan Keravan Sompion koulun pihalla, kun kuvaaja ottaa hänestä kuvia.
”Kuka sä oot, oot sä joku julkkis”, yksi koululaisista kysyy.
Kuvattava kertoo olevansa Timo Torikka.
Sen jälkeen koululaisten puhelimet ovat kovassa käytössä ja noin puolen minuutin kuluttua heille selviää, että kuvattava on näyttelijä.
”Sä oot ollut mukana Talvisodassa ja Älä itke Iineksessä”, yksi koululainen tietää.
Torikka nyökyttelee.
OLEMME kuvaajan kanssa tapaamassa Torikkaa Keravalla Sompion koulun edustalla. Torikka on käynyt Keravan yhteiskoulua, joka täyttää nyt sata vuotta. Keravan yhteiskoulun työtä jatkaa nykyisin Sompion koulu.
Palataan nykyhetkestä 1960-luvun loppuun, tarkemmin vuoteen 1969. Työläisperheen pojan Timo Torikan vanhemmat miettivät siinä vaiheessa, jatkaisiko poika oppikouluun.
”Ei ollut itsestään selvyys, että menisin oppikouluun. Meillä oli iso perhe, ja lukukausimaksut olivat kalliita. Kun päätettiin, että menen oppikouluun, yhteiskoulu valikoitui varmastikin siksi, että sisareni olivat käyneet samaa koulua”, Torikka muistelee.
Torikka aloitti opiskelunsa Keravan yhteiskoulussa vuonna 1969 ja päätti sen ylioppilaana vuonna 1977.
Torikan perhe asui tuolloin Kalevan kaupunginosassa, matkaa kodista kouluun oli Torikan muistin mukaan noin kolme, neljä kilometriä.
• Keravan yhteiskoulu täyttää 100 vuotta lokakuussa. Koulun 100-vuotisjuhlat järjestetään ensi vuonna koronatilanteen vuoksi. Tarkempaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty.
• Keravan yhteiskoulu oli samassa rakennuksessa, jossa Sompion koulu nyt toimii.
• Keravan yhteiskoulu oli Keravan ainoa oppikoulu vuoteen 1967, tuolloin perustettiin Keravan uusi yhteiskoulu. Uudesta yhteiskoulusta tuli myöhemmin Nikkarin lukio. Nikkarin ja yhteiskoulun lukiot yhdistettiin vuonna 2005, ja lukio siirtyi pois yhteiskoulun tiloista. Sompion koulusta tuli siinä vaiheessa ala- ja yläasteen koulu.
• Virallisesti Keravan yhteiskoulun perillisiä ovat Sompion koulu ja Keravan lukio.
Näyttelijällä on kouluajoista Keravan yhteiskoulussa positiivisia muistoja
”Tykkäsin koulunkäynnistä, koulu meni hyvin. Olin kielilinjalla. Matkan varrella syntyi ajatus, että voisin jatkaa oppikoulun ylioppilaaksi tuloon saakka.”
Torikka sanoo keskikouluajan jääneen eniten mieleen ajasta Keravan yhteiskoulussa.
”Keskikouluaikana syntyi vahva yhteys vanhempien ja ylemmillä luokilla olevien Kari Heiskasen ja Olli ”Oka” Isoahon kanssa. Muodostimme Keravan poikien klubin, ja pidämme edelleen yhteyttä.”
Heiskasesta tuli näyttelijä Torikan tavoin. Isoaho nousi puolestaan jalkapallossa huipulle ja pelasi maalivahtina muun muassa Suomen maajoukkueessa ja ulkomailla.
ROCK-SKENE nosti Torikan kouluaikoina päätään Keravalla. Alpo ”Aikka” Hakala (1957–2021) perusti vuonna 1974 yhtyeen nimeltään Fancy Dan.
Vuonna 1977 bändi muutti nimekseen Teddy and the Tigers ja nousi suosioon rockabillyllä.
Torikka muistaa rockabilly-kulttuurin näkyneen myös koulussa.
”Olimme kavereita Aikan kanssa. Hengailin Fancy Danin mukana, mutta en ollut varsinaisesti mukana bändissä.”
Hakala oli Torikan luokkakaverina ylioppilaaksi tuloon saakka. Vaikka Torikka ei varsinaisesti ollut mukana Fancy Dan -bändissä, kitaransoitto yhdisti Hakalaa ja Torikkaa.
”Minulla oli haave tulla maailman parhaimmaksi kitaristiksi. Kuljetin kitaraa mukanani kouluun ja soitin sitä välitunneilla. Välillä Aikka halusi lainata kitaraa. Hän oli kuullut radiosta hyvän biisin ja soitti sen välitunnilla korvakuulolta. Harva tietää, että Aikka oli lahjakas ja monipuolinen muusikko. Rockabilly ei antanut miehen soittajan kyvyistä täyttä kuvaa.”
MYÖS opettajista Torikalla on hyvät muistot kouluvuosiltaan. Hän muistaa rehtori Matti Huttusen jyrkkänä persoonana, mutta kuitenkin mainiona tyyppinä. Torikan muistikuvien mukaan rehtorilla oli hyvät sosiaaliset taidot.
”Historianopettajana oli Mäkinen. En muista hänen etunimeään, mutta kaikki kutsuivat häntä Aatuksi hänen oikeistolaisten mielipiteittensä vuoksi. Hänen kanssaan minulla oli mainiot väittelyt. Opettajakunta oli täynnä hienoja persoonia.”
Torikka muistaa opettajien olleen oikeudenmukaisia. Oppilaisiin ei suhtauduttu eriarvoisesti, vaikka oppilaiden sosiaaliluokat olivat erilaiset.
”En muista, että koulussa olisi ollut kova kuri. Nykyaikaan verrattuna se oli sitä varmastikin. Opettajan ja oppilaan suhde oli tuolloin autoritäärinen, mutta en kokenut sitä ankarana.”
Yhteiskunta politisoitui
TORIKAN kouluvuodet osuivat aikaan, jolloin yhteiskunta politisoitui voimakkaasti Suomessa, myös kouluissa.
Oppikouluissa ja lukioissa oli 1970- ja 1980-luvulla päätöksentekoeliminä kouluneuvostot, joissa olivat edustettuina opettajat ja oppilaat. Kouluneuvoston jäsenet valittiin vaaleilla ja edustivat poliittisia puolueita.
Samoihin aikoihin toiminut Teiniliitto oli puolestaan oppikoulun oppilaiden valtakunnallinen etujärjestö, ja sekin oli vahvasti politisoitunut.
Politikointi näkyi myös Keravan yhteiskoululla.
”Se oli omituista aikaa, kun kouluissakin oli poliittista kähmintää kouluneuvostoissa, Teiniliitossa politikoitiin myös. Minulla oli vasemmistolaiset arvot ja liityin Keravan Demokraattisiin nuoriin. Olin jonkun verran mukana Teiniliiton toiminnassa, mutta en kouluneuvostossa.”
Teiniliiton ajoilta Torikan mieleen on jäänyt esimerkiksi Erkki Liikanen ja Ben Zyskowicz, joiden poliittiset urat alkoivat Teiniliitossa.
Erkki Liikanen toimi myöhemmin muun muassa kansanedustajana, EU-komisaarina ja Suomen Pankin pääjohtajana. Zyskowicz on puolestaan toiminut yhtäjaksoisesti kansanedustajana vuodesta 1979 alkaen.
Demokraattiset nuoret oli Suomen Kansan Demokraattisen Liikkeen (SKDL:n) nuorisoliiton paikallisyhdistys. SKDL lakkautettiin vuonna 1990, ja sen työtä jatkoi vasemmistoliitto.
Nuorisoliitto eli SDNL sen sijaan jatkoi itsenäistä toimintaa, kun SKDL oli lopettanut. Vuonna 1995 SDNL päätti alkaa tehdä vasemmistoliiton nuorisotyötä. Vuonna 1999 järjestö muutti nimensä vasemmistonuoriksi.
NÄYTTELEMISESSÄ Torikka ei vielä kouluaikana ollut mukana.
”Musiikki tuli ensin elämässäni kouluaikana. Ylioppilaaksi päästyäni mietin, että mikä voisi olla ala, johon lähtisin. Muusikon ura oli siinä vaiheessa menetetty. Kari Heiskanen pääsi teatterikouluun suoraan ylioppilaaksi tulon jälkeen, hän houkutteli minut katsomaan koulun pääsykokeet.”
Torikka kävi Teatterikoulun pääsykokeissa ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Siinä vaiheessa koulun ovet eivät vielä avautuneet.
”Näyttelemisen palo syttyi kuitenkin Teatterikoulun karsintojen aikana, sen jälkeen näyttelin vuoden Ylioppilasteatterissa. Sitten yritin uudelleen Teatterikouluun ja pääsin sinne.”
LASSE KIVINEN / HS 27.9.2921