Eero Lehti Keravan Yhteiskoulun aulassa

Eero Lehti 1956–1965

Johtotehtävissä tarvitaan muuta

Kauppaneuvos, yrittäjä, toimitusjohtaja, kansanedustaja, yli 50 vuotta Keravan kaupunginvaltuustossa – Eero Lehti on menestynyt urallaan, jonka juuret luotiin Keravan Yhteiskoulussa. Ensimmäiset keskikouluvuodet Eero oli kiinnostunut kaikesta muusta kuin koulusta: partio, urheilu, lennokit, moottoripyörät veivät ajan. Vasta lukiossa elämän realiteetit tulivat eteen. 

 

Eero Lehti sai joka vuosi ehdot ja jäi luokalleenkin kerran. Syypää tähän oli voimistelunopettaja Jouko Tikkanen, jonka silmätikuksi Eero joutui. 

 

– Kiistelimme Tikkasen kanssa siitä, pitääkö vatsahapon kemiallinen kaava osata ulkoa. Sanoin, että jos tarvitsen sitä, katson sen Otavan tietosanakirjasta. Hän jätti minut luokalle, Eero Lehti muistelee. 

 

– Siihen aikaan jäätiin usein luokalle. Syy oli siinä, että opettajien kuva oppilaasta oli nöyrä, alistuva, kiltti oppilas, joka ei aiheuta ongelmia. Tässä oli ristiriita suhteessa siihen, mitä johtotehtävissä vaaditaan, jossa on luotava uutta, otettava riskiä ja oltava ulospäin suuntautunut. Lääkäreiksi kiltit kympin tytöt ovat sopivia, johtotehtävissä tarvitaan muuta, Eero Lehti toteaa.

 

– Sain monena vuonna ehdot, yleensä kielistä. Aino Raitio antoi ehdot, koska en suostunut opettelemaan pilkkusääntöjä. Maire Nuotio oli hyvä ruotsinopettaja. Minulla oli tavoite saavuttaa laudatur ruotsinkielessä, koska yksi mahdollinen tavoitteeni oli kunnan työ, jossa vaaditaan ruotsinkieli. Maire teki minulle ylimääräisiä tehtäviä ja auttoi tavoitteessani.

 

– Sittemmin Maire meni naimisiin rehtori Matti Huttusen kanssa, josta aika jätti parisen vuotta sitten. Kutsun Mairea edelleen silloin tällöin kahville Stockan vintille. 

 

 

Oma preppausorganisaatio

 

– Organisoin kympin tytöistä preppausorganisaation, jonka jokainen jäsen teki jostain reaalikokeen aineesta valmiita vastauksia. Meitä oli kahdeksan ja olin ainoa poika joukossa. Kaikki saivat käyttöönsä kaikkien vastaukset – ja jokainen sai laudaturin ylioppilaskokeen reaalista.

 

– Seitsemännellä luokalla alkoi hahmottua, että minusta voisi tulla diplomi-insinööri tai kunnallisvirkamies. Kansakoulunopettajani ei suositellut minulle oppikoulua, koska ajateltiin, että jatkan vanhempieni kangaskauppaa Saviolla. Päätin itse pyrkiä, mutta vasta viidennen luokan jälkeen.

 

– Armeijassa selvisi, missä vahvuuteni ja heikkouteni olivat ja tein opinnoista suunnitelman. Olennaista oli, että olin kokelasaikana testaamassa armeijan soveltuvuuskokeita, josta sain vastapalveluksena ammatinvalinnan ohjauksen. P-kokeen toteutti Simo Kukkonen.

 

– Minulla oli mahdollisuus nauttia matematiikan opettajan sijaisena toimineen Jaakko Hintikan opetuksesta. En ymmärtänyt hänen puheestaan mitään. Hintikka eli työelämänsä suurelta osin Yhdysvalloissa filosofian professorina. Keravalle hän lahjoitti suuren taidekokoelman. 

 

Jaakko Hintikka valmistui itsekin Keravan Yhteiskoulusta vuonna 1947.

 

Palkittu kirjailija hylättiin ylioppilasaineessa

 

– Juhani Peltosen kanssa olimme molemmat Korson postimerkkiseuran jäseniä. Kirjallisesti lahjakas Juhani sai yllättäen ylioppilastutkinnon aineesta improbaturin eli hylätyn – mutta voitti samana vuonna kirjallisuuden Erkon palkinnon. 

 

– Peltosen äidinkielen opettaja Aino ’Spora’ Raitio oli kovin ahdistunut tapahtuneesta ja lähti ylioppilastutkintolautakunnan puheille aiheesta. Lautakunta katsoi Peltosen ymmärtäneen väärin annetun otsikon. Raition käynnin seurauksena aineen arvosana korotettiin approbaturiksi ja Peltonen selvitti ylioppilastutkinnon.

 

– Teinikunnan juhlissa Tivoli Sariolalla oli merkittävä vaikutus, sillä heiltä juhliin saatiin käärmeenlumoojia, taikureita ja nuorallatanssijoita.

 

– Koulussa pelasin mielelläni pesäpalloa. Oppikoulujen kisoissa Järvenpäässä olin 100 metrin juoksussa toinen, kisan voitti maajoukkuemies. Lukiossa sain koulun parhaan urheilijan stipendin, joka oli paras koulusaavutukseni Keravan Yhteiskoulussa, Eero Lehti muistelee.

 

Rehtorin puhutteluun Eero joutui kerran, joskin ilman omaa syytään. Naulakoista oli näpistelty rahaa taskuista ja rehtori haastatteli Eeroa aiheesta.

 

– Ilman Keravan Yhteiskoulua elämänurastani olisi tullut toisenlainen. Kansakoulunopettaja esti minua menemästä oppikouluun, jolloin urani olisi ollut vanhempieni tekstiilikaupan pitäminen Saviolla. Kansakoulun viidennen luokan jälkeen oli kypsä ja päätin itse mennä oppikoulun pääsykokeisiin. Olin lapsena sairaalloinen, joten ehkä se oli hyväkin, että menin vasta viidenneltä luokalta oppikouluun, toteaa Eero Lehti.