Keravan Yhteiskoulu 100
Antti Kaikkonen 1990–1993
Keravalta hyvät valmiudet menestykseen
Kansanedustaja ja ministeri Antti Kaikkonen asui lukioiässä Tuusulassa, mutta lähellä Keravan rajaa – matka Sompion lukioon ei ollut pitkä. Tuusulan kuviot alkoivat olla tuttuja ja muutaman kaverin kanssa haluttiin vähän vaihteluakin.
- Sompion lukiosta on hyviä muistoja, paljonkin. Toki alkuun meitä tuusulalaisia jotkut saattoivat katsoa vähän vinoon, mutta varsin nopeasti meidät hyväksyttiin joukkoon, ja vahvasti hyväksyttiinkin.
- Meillä oli mainio luokka ja hyvä luokkahenki. Iloa ja naurua riitti. Itse asiassa pidämme jonkun verran yhteyttä vieläkin, ja olemme tavanneet luokkana noin viiden vuoden välein.
- Luokkamme oli varmasti poikkeuksellisenkin aktiivinen kehittämään yhteistä puuhaa. Välillä vuokrasimme läheisen pitopalvelu Helinin tiloja. Sieltä löytyi myös pieni uima-allas ja sauna. Vietimme siellä monta hauskaa hetkeä.
- Teimme myös retkiä mm. Himokselle. Varasimme itse bussin ja mökit, jokainen maksoi oman osuutensa. Himoksella oli myös mahdollisuus lasketella. Tiettävästi jotkut niin tekivätkin.
Kauko Uimonen innosti politiikkaan
- Muistan varmaan jokseenkin kaikki tuon ajan opettajani. Kaikkiakin voisi muistella, mutta oma luokanvalvoja täytyy nyt toki ensin mainita, Pirkko Kurkinen. Hänellä oli oma, lakoninen huumorintajunsa. Saattoi hän välillä olla vähän tuskissaankin vauhtimme kanssa. Emme olleet ilkeitä, mutta ehkäpä aika touhukkaita…
– Opettajakunnassa oli mainioita persoonallisuuksia, kuten Jyrki Eskoli, Eero Avikainen, Leo Lindroos ja Heikki Jaala, jotka meitä kovasti koettivat opettaa. Oma lukunsa oli tietenkin legendaarinen Kauko Uimonen, jonka värikkäät opetusmetodit jäivät varmasti kaikkien mieleen. Muistan myös hyvät yhteiskunnalliset keskustelut, joilla taisi olla vaikutuksensa siihenkin, että kiinnostuin politiikasta enemmäkin.
- Muistan varmaan suurin piirtein koko ikäluokan, ja jonkun verran muitakin samaan aikaan lukiossa olleita. Oma luokka oli tietenkin läheisin, mutta moniin hyviin tyyppeihin tutustuin myös muilta luokilta. On mahdotonta lähteä joitakin nostamaan sieltä yli muiden. Muistot ovat pelkästään hyviä.
- Tilat olivat jonkun verran vanhahtavat, mutta sinänsä toimivat. Kotiluokkamme oli lisäsiiven yläkerran takimmainen luokka. Toki välillä kierrettiin muuallakin.
- Liikuntaa meille opetti koulun rehtori Matti Huttunen. Hänellä oli aika jämerä ja tiukkakin tapa opettaa. Välillä oltiin sisällä liikuntasalissa, välillä ulkona esimerkiksi jalkapalloa tai pesäpalloa pelaten.
Kouluruoka maistui
- Kouluruoka kyllä meille maistui, emme sitä todellakaan moittineet. Lautaselle saatettiin kasata melkoinen vuori, jos ruokana oli esimerkiksi uunimakkaraa, makaronilaatikkoa tai pinaattilettuja.
- Legendaarisia olivat myös koulun juoksujoukkueen matkat juuri itsenäistyneeseen Viroon, Rahva Hääl -juoksuun. En ole koskaan ollut mikään huippu-urheilija, mutta pitkää matkaa jaksoin kyllä hölkkäillä. Siksi kai tulin mukaan valittua.
- Meitä isännöi ystävyyskoulumme, 54. keskkool. Asuimme perheissä. Muistan asuneeni Öismäen kaupunginosassa, joka oli malliesimerkki Neuvosto-Eestin betonilähiöstä. Olosuhteet olivat varsin vaatimattomat, sen voin sanoa. Olen edelleen Facebook-ystävä Marguksen kanssa, jonka perheen luona tuolloin asuin. Teimme myös varsin ikimuistoisen retken Saarenmaalle. Mukana olleet sen varmasti muistavatkin.
"Oikeudenkäynti" penkkareissa
- Olihan siellä moniakin mainioita ja hienoja tapahtumia, vanhojen tansseista alkaen. Penkkareissa vuonna 1993 järjestimme ”oikeudenkäynnin”, jossa toimin itse tuomarina. Jokainen opettaja sai kuulla ”tuomionsa” kuluneesta kolmesta vuodesta. Mutta eiköhän siinä lähestymistapana ollut pääsääntöisesti hellä huumori.
- Penkkariristeilyllä olin yhtenä puuhamiehenä, kuten joissain muissakin lukion tapahtumissa. Varasimme yhdessä Hyrylän lukion kanssa koko laivan, Kristina Reginan. Reissu oli varsin vauhdikas. Jouduin lähtemään reissuun tosin kainalosauvoilla, sillä olin telonut jalkani liikuntatunnilla lentopallossa. Ilta ja yö laivalla menivät ilmeisen riehakkaasti, sillä herätessäni aamulla huomasin kadottaneeni kainalosauvani. Jälkikäteen toinen niistä löytyi laivan diskosta ja toinen autokannelta…
- Tokihan lukioaikaan pääasiaakin muistettiin tehdä, eli opiskelua. Luokkamme sai lukion suoritettua, aivan kohtuullisin arvosanoinkin. Itse ajattelen, että lukiolla oli yleissivistävä vaikutus. Sekä opiskelu että nuo vuodet ikätoverien kanssa antoivat hyviä valmiuksia elämälle siitä eteenpäin. Olen kiitollinen tuosta ajasta ja muistan sitä lämmöllä.