Pertti Tuomi ja norsu

Pepita-norsu on Keravan lukion lemmikki ja muisto Tivoli Sariolan toiminnasta.

Pertti Tuomi 2005–

Lukioiden yhdistäjä

Pertti Tuomi tuli ensin Nikkarin lukion rehtoriksi vuonna 2003. Kun Keravan lukiot yhdistettiin vuonna 2005, hänestä tuli yhdistetyn Keravan lukion rehtori. Hän on ollut todistamassa yhteiskunnallisten muutosten tuomia haasteita koulunkäynnissä.

 

– Perusopetus ei enää anna riittävästi eväitä jatko-opiskeluihin. Yhteiskunnan muuttuminen kiireisemmäksi, hektisemmäksi, pintapuolisemmaksi haittaa opiskelua. Opettajat ovat todenneet, että valmiudet opiskella lukiossa ovat heikentyneet, Pertti Tuomi toteaa.

 

– Ennen keskityttiin pitkäjänteisesti tekemään työtä, tänä päivänä nopea tempo on aiheuttanut sen, että ei ole aikaa eikä kykyä keskittyä pitkäjänteiseen työskentelyyn, joka vaatii ponnistelua. Kaikilla on ’ADHD’ koko ajan.

 

– Aikuiset tekevät sitä samaa multitaskausta koko ajan, ei keskitytä yhteen asiaan – se näkyy nuorissakin.

 

Pertti Tuomen mielestä pitäisi palata taaksepäin perusasioihin. Luomaan perusopetuksessa perusvalmiuksia, kuten lukeminen, laskeminen, kielitaito, yhdessä tekeminen. Kieli on köyhtynyt, kun nuoret eivät lue riittävästi.

 

– Yhteiskunnassa on arvojen markkinat, voi valita minkä tahansa, mikään ei ole toistaan parempi. Mielestäni arvoilla kuitenkin on keskinäistä hierarkiaa.

 

– Vastaan tulevat perheiden haasteet, jotka näkyvät koulussa. Ne lähtevät sieltä varhaiskasvatuksesta, perheistä. Tuki pitäisi saada riittävän varhain perheille, että lapset saisivat riittävän hyvät eväät elämään.

 

– Ennen seurattiin Gaussin käyrää: oli hyvät ja huonot ja välissä eniten porukkaa. Nyt ääripäät ovat kasvaneet ja väliin on jäänyt tyhjä – on hyvät ja huonot, mutta välissä ei ole ketään. On olemassa vaaramomentti, että yhteiskunta polarisoituu näiden ääripäiden välille.

 

Askolasta Vihdin kautta Keravalle

 

Alun perin Pertti Tuomi oli historian ja yhteiskuntaopin opettaja Askolassa vuodesta 1993. Askolassa hän työskenteli myös lukion rehtorina. Vihtiin hän siirtyi vuonna 2001 Vihdin yhteiskoulun lukion rehtoriksi ja toimi lukuvuonna 2002-2003 myös Harri Nikanderin sijaisena Vihdin sivistystoimenjohtajana Nikanderin lähdettyä Keravalle koulutoimenjohtajaksi. Nikander houkutteli Pertti Tuomen Keravalle Nikkarin lukion rehtoriksi Jari Kinnulan palattua kotimaisemiinsa Jyväskylään.

 

Keravan uusi yhteiskoulu oli perustettu jo vuonna 1967 ja se toimi Keravanjoen ja Lapilan koulurakennuksessa. Uusi lukio sai uudet tilat Nikkarin koulusta rakennuksen valmistuttua 1973.

 

– Ensimmäinen ajatus oli, miksi Keravalla, joka on pieni paikkakunta, sijaitsee kaksi lukiorakennusta ja lukiota. Yhdistämisestä oli puhuttu jo aiemmin, mutta se ei ollut edennyt. Siinä kohtaa kun Harri minut palkkasi, lukiot sitten yhdistettiin.

 

Kaksi eri koulukulttuuria

 

Yhteistyö lähti hyvin käyntiin, kun kaksi eri koulukulttuuria asetettiin yhteen. Nikkarin lukio oli ollut matemaattis-luonnontieteellisesti suuntautunut, Keravan lukio humanistinen ja painottunut taide- ja ilmaisuaineisiin.

 

– Kaksi kulttuuria liittyi ja ne täydensivät hyvin toinen toisiaan sulautuen pian yhteen. Merkki siitä oli se, että välillä kuuli toisen puolen opettajilta, että tämä varmaan on sen oppilaitoksen perinne, mutta että opettaja ei ollut ihan varma, mistä koulusta tapa oli peräisin. 

 

– Ennen vuosia 2004-2005 tehtiin työtä yhdistymisen onnistumiseksi: oli muun muassa pienryhmätyöskentelyä, jossa mietittiin koulujen käytänteitä. Solvallassa järjestettiin suunnitteluviikonloppu. Vuonna 2005 käytiin opettajaporukalla Riikassa.

 

Aikuislukion päivät päättyivät

 

– Yhdistetty lukio toimi muutaman vuoden eri rakennuksissa. Keravan lukio muutti Nikkarin rakennukseen vuonna 2009, jolloin sinne muutti myös Keski-Uudenmaan aikuislukio. Päivälukiot yhdistettiin, mutta aikuislukio jäi vielä erilleen.

 

Aikuisopiskelijoiden määrä väheni jyrkästi 2000-luvulla. Aikuisten lukiokoulutuksen opiskelijoiden profiili muuttui. Aiemmin lähellä eläkeikää olevat halusivat kouluttautua ylioppilaaksi. Sittemmin aikuislukion oppilaat olivat niitä 20-30-vuotiaita, jotka olivat keskeyttäneet nuorten lukiokoulutuksessa.

 

– Aikuisten perusopetus oli aikuislukion alaisuudessa, mutta se siirrettiin Keudaan muutama vuosi sitten. Sen jälkeen aikuisten lukiokoulutus ajettiin alas, eikä syksystä 2020 enää otettu uusia opiskelijoita aikuisten lukiokoulutukseen. Nimikin muutettiin tammikuusta 2021 Keravan lukioksi.

 

– Oppilaita ei vain ollut tarpeeksi. Lukuvuoden 2019-2020 tammikuussa aikuislukiossa oli opiskelijoita 29, yhtä paljon kuin puoli vuotta aikaisemmin, mutta puolet oppilaista oli vaihtunut.

 

 Opettaja rehtorin puhuttelussa

 

– Eläköityneissä opettajissa oli vahvoja persoonia. Nikkarista tulleita oli fysiikan opettaja Seppo Visti. Kun lukiot yhdistettiin, Visti totesi: "Ihan hyvä että lukiot yhdistettiin, että saatiin puurojuhlaan muutakin kuin karaoken laulaminen".  Tällä hän viittasi Keravan Yhteiskoulun lukiosta tulleeseen ilmaisutaitoperinteeseen, joka on jatkunut tähän päivään asti lukion musikaaliproduktioiden kautta ja jossa opiskelijat käsikirjoittavat, säveltävät musiikin, soittavat ja laulavat sekä näyttelevät. 

 

– Uskonnon opettaja Leskisen Timo oli hyvä persoona. Raija Kortesmaa ja Kauko Uimonen olivat persoonia, jotka erottautuivat selkeästi riviopettajuudesta positiivisella tavalla. Kauko kertoi juttuja, oli tarinaniskijä viimeisen päälle, vangitsi sillä tavalla opiskelijansa. 

 

– Uimosen Kaukosta muistan tapahtuman viimeisiltä vuosilta ennen kuin hän jäi eläkkeelle. Kauko oli leppoisa persoona, joka ei juuri suuttunut. Kun remontti oli päällä ja lukio evakossa parakeissa, eräät opiskelijat valittivat Kaukosta, että tämä oli suuttunut tunnilla ja heittänyt tai tönäissyt tuolin rivakammin nurin. Jouduin ottamaan Kaukon rehtorin puhutteluun. Kauko muisti aina tämän ja häntä kismitti, että oli joutunut rehtorin puhutteluun.

 

– Raija Kortesmaa oli jäänyt eläkkeelle aikoja sitten. Viime kesänä tehtiin remonttia lukiorakennuksessaNikkarissa, ja kun Raijan luokkaa remontoitiin, kaapeista löytyi parisataa vanhaa videokasettia. Niissä luki kansissa kristillisyyttä, uskontoa, filosofiaa – kun hän nyt opetti uskontoa ja filosofiaa. Joissain kaseteissa luki että ’sex’ ja muuta vastaavaa. Joskus oli tullut vastaan, että Raija saattaa kertoa härskejäkin juttuja.

Pertti Tuomi ja juoksumatto

Pertti Tuomella on urheilumiehenä juoksumatto työhuoneessaan. Kädessä Rehtorin rääkki -kiertopalkinto.

Mopotus päättyi – Tilalle Rehtorin rääkki

 

– Keravalla oli Orjamarkkinaperinne, Nasutus-juhlat, jossa opiskelijat järjestivät nuoremmille opiskelijoille erilaisia tehtäviä, osin nöyryyttävää mopotusta. Kun tulin rehtoriksi päätin, että tämä loppuu tähän. Osassa pääkaupunkiseudun koulujahan perinne lienee edelleen käytössä. Opiskelijat olivat kiukkuisia, kun perinne lopetettiin, että heiltä vietiin "kaikki hauska", Pertti Tuomi muistelee.

 

– Mopotuksen tilalle vuonna 2005 kehitin syksylle ryhmäytymispäivän sekä ’Rehtorin rääkki’ -tapahtuman korvaamaan tätä aikaisempaa nuorempien opiskelijoiden mopotusta. Rehtorin rääkki on keväällä tapahtuva opiskelijoiden keskinäinen kilpailu, jossa oli erilaisia tehtäviä, joita pisteytettiin. Suurimman pistemäärän saanut voitti. Lajeina oli keilanheittoa, tietokilpailua, mitä milloinkin.

 

– Ennen 2000-luvun remonttia oli tapana järjestää yöpuurojuhlia, toisin sanoen joulujuhlat iltayöllä. Käytiin kirkossa ensin, sitten tultiin koululle syömään puuroa, sitten oli ohjelmaa. Minä ja Kauko Uimonen tanssimme keijukaisina, valkoiset puvut päällä ja siivet selässä, naisopettajat olivat menninkäisiä.

 

– Opiskelijat puolestaan järjestivät ohjelmana Kerava City Boys, jonka esittivät monena vuonna. Esityksessä pojat tanssivat puurojuhlissa yläosattomissa. Show oli erittäin suosittu, jopa naapurikunnista tuli ulkopuolisia opiskelijoita seuraamaan sitä.

 

– Se oli 2000-luvun alkua, aikaa, jolloin oli kouluampumisia. Kyseinen porukka mainosti omaa esitystään esim. Facebookissa ilmoituksella, että "Nikkarissa räjähtää". Siihen aikaa tosiaan pelättiin kouluampumisia. Tämä ilmoitus tuli heti tietooni ja syntyi epäilys, että on väkivallanteko tekeillä. Lopulta selvisi, että kyseinen tanssiryhmä vain mainosti tapahtumaa. 

 

Ylioppilasperinteitä uudistettiin

 

– Lukioiden yhdistyessä uudistimme hiukan ylioppilasperinnettä. Suurin syy tähän oli se, että ylioppilaiden määrä kasvoi. Aiemmin ylioppilaita oli vajaat 100 kummassakin, kun lukiot pistettiin yhteen, ylioppilaita oli 140-150. Todettiin, että se on liian suuri määrä lakittaa yksitellen. Niinpä aloimme lakittaa ryhmittäin, niin että kerralla tuli viisi tai kuusi ylioppilasta hakemaan todistusta ryhmänä, eikä yksitellen. Keravan Yhteiskoulusta tuli sellainen tapa, että priimukselle annetaan yksin ensin todistus, sitten lakitetaan muut ryhminä, lopuksi yksin ultimukselle eli toiseksi parhaalle.

 

– Sitten tuli tällainen tapa, että ylioppilaat antavat riemuylioppilaille ruusun ylioppilasjuhlan yhteydessä. Riemuylioppilas on 50 vuotta sitten ylioppilaaksi päässyt.

 

– Ennen Nikkarin remonttia ja yhdistymistä, abiturientit koristelivat talon perinteisesti. Kun talo oli remontoitu, abishowt tapahtuivat vain liikuntasalissa, eikä taloa koristeltu erikseen, kun oli uusi hieno talo.

 

– Lukiolaiset olivat ylpeitä siitä, että yhteys perusopetukseen katkesi selvästi, kun heillä oli oma rakennus. 

 

Uudistuksia

 

– Isot muutokset ovat tulleet vasta viime vuosina. Opiskelijamäärä alkoi pudota vajaa kymmenen vuotta sitten, vuosina 2014-15. Lähdettiin miettimään, miten oppilaitostamme uudistetaan. Perustettiin luonnontieteellis-matemaattinen ja esittävän taiteen linja sekä tuntijakokokeilu, jossa opiskelijat saivat enemmän valinnanvapautta valita opiskelemiaan aineita.  vapaasti valita opiskeltavat aineensa. Vuodesta 2021 ei enää otettu uusia opiskelijoita esittävän taiteen linjalle, vaan keskityttiin matemaattis-luonnontieteelliseen. 

 

– Opiskelijoita onkin tullut hyvin, joskin tänä syksynä huonommin. Tähän syinä ovat olleet valintauudistus, uusi opetussuunnitelma koronan aiheuttama katkos oppilaitoksen markkinoinnissa ja oppivelvollisuuden laajennus.

 

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite sinällään on hyvä. Kaikkien tulisi saada toisen asteen tutkinto. Pääosa rahoista menee kuitenkin ilmaisiin oppimateriaaleihin, kun rahat olisi pitänyt kohdentaa aikaisempaan vaiheeseen opiskeluja ja siellä perusasioiden opettamiseen huolellisesti.

 

– Opettajan työ on muuttunut. Jos kuuntelee opettajia, he sanovat, että aikaa menee enemmän muuhun kuin opettamiseen. Erityisesti haastavia ovat yhteiskunnan muutoksien seuraukset. Opiskelijoilla on enemmän oppimiseen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia, kun muutostahti on ollut melkoinen. Edellinen opetussuunnitelma tuli 2016, uusi jo 2021. Viisi vuotta väliä. Jatkuva muutos haastaa koko ajan. 

 

 

Oppimaan oppimisen taidot

 

– Työtä tulevaisuuden eteen on tehtävä. Ensimmäiseksi on mietittävä sitä, mihin keskitytään, mitkä ovat keskeisimmät asiat. Pitäisi jollain tavalla palata juurille siinä ajatuksessa, mikä on lukiokoulutuksen keskeinen tehtävä, opettajuuden tehtävä. Ei pitäisi lähteä ihan kaikkien uudistusten ja ajatusten, ja hyvienkin asioiden perään, vaan pitäisi miettiä selkeämmin sitä, mitkä olisivat meidän opiskelijoiden kannalta parhaat asiat, joihin kannattaa lähteä mukaan, joista opiskelijat hyötyvät, Pertti Tuomi pohtii.

 

– Itse olen koettanut nostaa esille oppimaan oppimisen taitojen korostamista. Oppisen perusvalmiudet pitäisi olla itse kullakin hyvät. Maailma ympärillämme muuttuu. Jos on hyvät oppimisen perusvalmiudet, voi paremmin pärjätä muuttuvassa maailmassa.

Pertti Tuomi portaissa Keravan Yhteiskoulussa